MUSEO
TONTTUKYLÄ
Suomen suurin
JOULUKORISTEMUSEO
Joulukoristeita alkaen 1800-luvulta. Erikoisuutena meillä
on mekaaniset näyteikkuna joulupukit ja joulutontut
Tetvetuloa Tonttumuseoon. Tontut,
joulukoristeet, jouluvalot ja paljon muuta
Ainutlaatuinen nähtävyys keskelle kaunista Pensalaa
Varaa vierailu
s-posti
Tonttukylässä
Joulujuhlat, joulukahvit, 3 kohteen päivämatkat,
ryhmämatkat ja tapaamiset.
Kesäkahvila viljamakasiinissä. WinterCafè tonttusepän-pajalla.
Auki 12-17 päivittäin. Tervetuloa.
Harvinainen joulukoriste-museo
Peruskorjatussa kiilakivinavetassa paanukattoineen.
Joulukoristemuseo on täynnä vanhoja joulukoristeita alkaen 1800-luvulta. Tilassa on myös 3 lankkupöytää à 4,2m pitkiä. Ryhmille täällä järjestyy kahvit ja joulujuhlat.
Joululupukin
kirjoituspöytä
1880-luvulta
Kulkuri - maalari Petteri
joka kiersi kyliä maalaamassa huonekaluja
Klaffipiironki on pelastettu roskista ja on aikoinaan ollut päärakennuksen isosatuvassa huonekaluna. Siitä sahattiin klaffin alla oleva kaappi pois jossakin vaiheessa joten vasta korjauksen jälkeen tämäkin huonekalu saatiin uudelleen käyttöön ja nyt se toimii Tonttumuseossa joulupukin kirjoituspöytänä. Tämän kauniin vanhan klaffipiirongin on maalannut kyliä kulkenut maalari Petteri 1880-luvulla
Mikä tonttu on ?
Mikä tonttu on ?
Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Suomen kielen sana "tonttu" tulee ruotsin "tomte"-sanasta. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille Tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia metsätonttujen lisäksi. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa eli haltijansa, saunatontut, myllytontut, riihitontut, aittatontut, navettatontut ja tallitontut.
Tontulle ruokaa palkaksi
Sitten oli kotitonttuja. Palkaksi nämä tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden tai viimeiset löylyt saunassa. Nykyisin länsimaiseen jouluperinteeseen kuuluvat joulutontut, jotka ovat useimmiten hiippalakkipäisiä pikkuihmisiä. Joulutontut jakoivat ennen lahjoja jouluna omatoimisesti, mutta nykyään ne mielletään joulupukin apulaisiksi, jotka tekevät lahjoja lapsille.
Joulupukin apulainen
Joulutonttujen kerrotaan tarkkailevan piilopaikoistaan lapsia selvittääkseen, ovatko nämä kilttejä. Tontut tai joulupukki tuovat sitten jouluaattona lahjoja niille, jotka olivat kilttejä. Joulutonttu ilmestyi suomalaisiin uskomuksiin 1800-luvun lopulla. Jouluna haltiatonttua muistettiin kupillisella ohrapuuroa. Myös joulusaunaan viimeinen kylpijä jätti ylimääräisen vastan.
Paljon ihania menneiden vuosikymmenten koristeita
Joulukoristemuseo on harvinainen nähtävyys Pohjanmaalla.
Tänne on laitettu esille harvinaisia koristeita jotka koristivat kotien seiniä
ja piirongin päällisiä ennenvanhaan. Tule ihmeessä katsomaan.
Joulupukin synty
Joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus, tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena, jonka nimestä lat. Sanctus Nicolaus. Hänen kotikaupunkinsa Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys.
Legendan mukaan Pyhä Nikolaus kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin keskiajalla lasten suojelijana. Esimerkiksi Alankomaissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta.
