ennen talven tuloa vesirännit ja sadevesikaivot puhdistetaan

Syksyn viimeiset viikot paljastavat talosta paljon. Kun lehdet ovat pudonneet, männynhavut kerääntyneet ränneihin ja pihamaa pehmennyt sateista, pienetkin puutteet veden ohjauksessa näkyvät nopeasti.

Meidän pihapiirissä tonttu-ukot eivät kulje vain lyhty kädessä ja parta huurussa. Syksyisin taloa huolletaan ja ennen talven tuloa paikat tarkistetaan ja katsotaan ettei mitään vaurioita synny vedestä tai lumesta tontilla. Työ ei ole näyttävää, mutta sen vaikutus tuntuu pitkään.

Kun vesirännit vetävät kunnolla, sadevesikaivot eivät tukkeudu piha selviää talvesta paljon paremmin. Nurmikolle ei jää yhtä helposti märkiä kohtia, routa ei pääse tekemään yhtä suurta vahinkoa ja keväällä talon ympäristö kuivuu nopeammin.

Syksyinen pihapiiri kertoo, mistä huoltotyöt kannattaa aloittaa.

Kun tonttu-ukot ovat talon hiljaisia haltioita niin...

Tonttu-ukkojen työ alkaa havainnoinnista. He eivät ryntää ensimmäisenä lapion tai harjan kanssa, vaan kiertävät talon ympäri ja katsovat, mihin sadevesi on hakeutunut. He huomaavat painumat nurmikossa, tummat läikät sokkelin vieressä ja kohdat, joissa kivetyksen saumat ovat alkaneet elää.

Heidän työskentelynsä on järjestelmällistä. Yksi tonttu tarkistaa rännit ja syöksytorvet. Toinen nostaa sadevesikaivojen kannet ja tutkii, onko pohjalle kertynyt neulasia, hiekkaa tai lehtiä. Kolmas kulkee kivetyksellä ja katsoo, mihin suuntaan pinta kallistaa. Neljäs arvioi pikkutuvan nurkkaa, jossa sadevesi on jäänyt viipymään liian pitkäksi aikaa.

Tonttu-ukkojen tapa tehdä työtä perustuu kolmeen periaatteeseen:

• Vesi pitää saada liikkeelle

  Se ei saa jäädä seisomaan rännin pohjalle, kaivoon, kivetyksen saumaan tai nurmikolle.

  
  

• Veden pitää kulkea poispäin rakennuksista

  Seinänvierustat, sokkelit ja pikkutuvan nurkat pysyvät kuivempina, kun kaadot vievät veden pois rakenteista.

  
  

• Pienet korjaukset kannattaa tehdä ennen pakkasta

  Kun maa jäätyy, painumat, tukokset ja märät kohdat muuttuvat hankalammiksi hoitaa.

  
  

Tonttu-ukot pitävät mukanaan yksinkertaisia välineitä. Heillä on harja, pieni lapio, kottikärryt, ämpäri, käsikaira, rautakanki, vesiletku ja vahvat hanskat. Työkalut eivät ole erikoisia, mutta oikeaan aikaan käytettyinä ne riittävät pitkälle.

He eivät myöskään tee kaikkea kerralla summamutikassa. Ensin poistetaan selvä tukos. Sitten katsotaan, kulkeeko vesi. Jos vesi yhä jää paikalleen, tontut etsivät seuraavan esteen. Näin piha saadaan kuntoon vaihe vaiheelta.

Hyvä syyshuolto ei tarkoita vain siistiä pihaa. Se tarkoittaa, että sade- ja sulamisvedet löytävät turvallisen reitin pois talon vierestä.

Vesirännit tyhjennetään männynhavuista ennen pakkasia

Männynhavut ovat pieniä, mutta ränneissä ne osaavat muodostaa sitkeitä tukoksia. Neulaset kerääntyvät rännin pohjalle, tarttuvat kosteaan roskaan ja muodostavat maton, jonka läpi vesi ei pääse kunnolla kulkemaan. Kun syyssade yltyy, vesi voi tulvia rännin reunan yli juuri sieltä, missä sitä vähiten kaivataan.

Rännistä poistetaan ensin suurimmat roskat:

• männynhavut ja kävynpalaset

• lehdet ja sammalmurut

• hiekka ja katolta irronnut hienoaines

• oksanpätkät syöksytorven suulta

  
  

Kun roskat on kerätty ämpäriin, tontut huuhtelevat rännin kevyesti vedellä. Huuhtelu näyttää heti, virtaako vesi oikeaan suuntaan. Jos vesi jää makaamaan rännin keskelle, rännin kallistus voi olla pielessä tai jokin kohta voi olla painunut.

Erityistä huomiota saavat syöksytorvien aukot. Neulaset pakkautuvat helposti juuri niihin. Jos vesi ei pääse syöksytorveen, ränni alkaa toimia kuin pitkä kaukalo. Talvella se voi jäätyä täyteen, ja jää painaa rakenteita turhaan.

Tonttu-ukot tarkistavat myös, että syöksytorven alapää ohjaa veden pois talon vierestä. Vesi ei saa pudota suoraan sokkelin juureen. Jos putken päässä oleva loiskekouru on vinossa tai hautautunut nurmikon sisään, se nostetaan esiin ja asetetaan niin, että vesi jatkaa matkaansa oikeaan suuntaan.

Tämä rännityö näkyy pian pihassa. Kun katolta tuleva vesi kulkee hallitusti alas ja siitä eteenpäin kohti kaivoa tai ojaa, se ei roisku seinustalle eikä valu nurmikolle satunnaisina puroina.

Rännien puhdistus estää veden tulvimista seinustoille.

Sadevesikaivot puhdistetaan ja kivetykset oikaistaan

Kun ylhäältä tuleva vesi pääsee ränneistä alas, seuraava kysymys kuuluu: minne se menee? Tässä kohtaa sadevesikaivot ovat tärkeässä roolissa. Jos kaivo on täynnä hiekan, neulasten ja lehtien sekoitusta, vesi jää seisomaan kannen ympärille. Silloin se etsii uuden reitin, usein nurmikon tai kivetyksen kautta.

Tonttu-ukot nostavat sadevesikaivojen kannet varovasti sivuun ja tutkivat pohjan. Syksyn aikana kaivoihin kertyy yllättävän paljon ainesta. Hiekka painuu pohjalle, lehdet jäävät kellumaan ja männynhavut muodostavat kerroksia ritilän alle. Jos sade jatkuu pitkään, tämä seos voi muuttua tiiviiksi massaksi.

Puhdistus tehdään rauhallisesti. Ensin irtonaiset roskat nostetaan pois. Sitten pohjalta kaavitaan hiekkaa ja lietettä ämpäriin. Lopuksi tontut kaatavat tai laskevat kaivoon vettä ja katsovat, lähteekö se vetämään. Jos vesi poistuu normaalisti, kaivo saa kannen takaisin.

Kaivojen ympärillä oleva kivetyksen kunto kertoo myös paljon. Jos kivet ovat painuneet, sadevesi voi jäädä notkelmaan eikä valu kaivoon. Tonttu-ukot katsovat kivetyksen pintaa silmän korkeudelta ja käyttävät apuna pitkää lautaa. Kun lauta asetetaan kivien päälle, painumat näkyvät selvästi.

Oikaiseminen tehdään näin:

1. Painuneet kivet nostetaan sivuun.

2. Alta poistetaan ylimääräinen kostea maa-aines tai lisätään kantavaa hiekkaa.

3. Pohja tasataan ja tiivistetään.

4. Kivet asetetaan takaisin pienellä kaadolla kohti kaivoa.

5. Saumat harjataan täyteen hiekkaa, jotta kivet pysyvät paikoillaan.

   
   

Tämä työ vaatii tarkkuutta, mutta ei kiirettä. Tonttu-ukot tietävät, että vain sentin tai kahden painuma voi ohjata sadeveden väärään paikkaan. Vesi kulkee aina helpointa reittiä. Jos kiveyksessä on kuoppa, se täyttyy. Jos kaato vie kohti kaivoa, vesi jatkaa sinne.

Kivetyksen oikaisu parantaa myös kulkemista. Kun talvi tuo lumen ja jään, epätasainen kiveys muuttuu helposti liukkaaksi ja hankalaksi. Syksyllä tehty korjaus tekee pihasta turvallisemman ja pitää veden pois paikoista, joissa se voisi jäätyä kulkuväylälle.

Sadevesikaivojen puhdistus ja kivetyksien oikaiseminen ovat siksi samaa kokonaisuutta. Kaivo ei auta, jos vesi ei pääse sen luo. Kiveys ei toimi, jos kaivo on tukossa. Kun molemmat ovat kunnossa, pihan sadevesi alkaa käyttäytyä ennustettavammin.

Kaivot ja kivetykset toimivat parhaiten yhdessä.

Pikkutuvan nurkasta kaivetaan uusi oja sadevedelle

Pihapiirin herkin kohta löytyi pikkutuvan nurkalta. Siellä maa oli pysynyt sateiden jälkeen pitkään pehmeänä. Nurmikko tummui laikkuna, ja kengän alle jäi märkä painauma vielä silloinkin, kun muu piha oli jo kuivunut.

Tonttu-ukot tutkivat paikan huolellisesti. Pikkutuvan katolta tuleva vesi oli kyllä ohjattu pois seinästä, mutta sen matka pysähtyi liian lähelle nurkkaa. Maassa oli pieni painanne, johon sadevesi kerääntyi. Kun maa oli jo syksystä valmiiksi kostea, jokainen uusi sade teki kohdasta märemmän.

Ratkaisuksi tonttu-ukot päättivät kaivaa uuden ojan. Ojan tarkoitus oli yksinkertainen: vesi johdetaan pikkutuvan nurkasta kauemmas kohtaan, jossa se voi imeytyä maahan ilman että se jää seisomaan nurmikolle tai rakennuksen viereen.

Ojan paikka valittiin maaston mukaan. Tontut eivät kaivaneet suoraan lyhintä linjaa, vaan seurasivat pihan luonnollista kallistusta. Näin vesi kulkee kevyesti omalla painollaan. Hyvä oja ei tarvitse jyrkkää pudotusta. Riittää, että sen pohja viettää tasaisesti oikeaan suuntaan.

Kaivutyö eteni näin:

• Reitti merkittiin narulla ja pienillä kepeillä.

• Pintamaa leikattiin siististi talteen.

• Ojan pohjasta tehtiin tasainen ja loivasti laskeva.

• Reunoille jätettiin tarpeeksi tukea, jotta maa ei sortuisi heti takaisin.

• Tarvittaessa pohjalle lisättiin karkeampaa maa-ainesta veden kulkua helpottamaan.

• Lopuksi ympäristö siistittiin ja nurmikon reunat painettiin takaisin paikoilleen.

  
  

Pikkutuvan nurkan oja ei ollut suuri, mutta se muutti veden reitin. Ennen vesi jäi nurmikon painanteeseen. Nyt se sai selkeän väylän poispäin rakennuksesta. Tämä on juuri sellainen huoltotyö, joka ei välttämättä näy kauas, mutta jonka huomaa sateen jälkeen.

Tonttu-ukot tarkistivat työn lopuksi veden kulkua kaatamalla ojan alkuun ämpärillisen vettä. Se liikkui rauhallisesti eteenpäin eikä jäänyt pyörimään nurkan luo. Se riitti kertomaan, että suunta oli oikea.

Uusi oja auttaa myös keväällä. Kun lumet sulavat, sulamisvesi hakeutuu samoihin kohtiin kuin syyssade. Jos pikkutuvan nurkalla on valmis reitti, kevätvesi ei jää painamaan maata märäksi viikkokausiksi.

Märät kohdat nurmikolla vähenevät, kun vesi ohjataan alusta asti oikein

Märkä kohta nurmikolla ei synny tyhjästä. Usein sen taustalla on usean pienen asian ketju. Ränni tulvii hieman yli. Syöksytorvi ohjaa veden väärään suuntaan. Sadevesikaivo vetää huonosti. Kiveyksen painuma kerää vettä. Lopuksi kaikki tämä päätyy samaan matalaan kohtaan nurmikolla.

Tonttu-ukkojen syyshuollon vahvuus on siinä, että he katkaisevat ketjun monesta kohdasta.

Kun vesirännit ovat puhtaat, katolta tuleva vesi ei putoa satunnaisesti pihan eri kohtiin. Kun sadevesikaivot vetävät, vesi ei jää lammikoiksi kansien ympärille. Kun kivetykset kallistavat oikein, pintavesi ohjautuu kaivoihin eikä nurmikon puolelle. Kun pikkutuvan nurkalta lähtee uusi oja, vesi ei jää rakennuksen viereen seisomaan.

Nurmikolle jäävä märkyys vähenee, koska veden viipymä lyhenee. Se tarkoittaa, että vesi ei seiso samassa kohdassa tuntikausia tai päiviä. Maa ehtii hengittää ja kuivua sateiden välissä paremmin. Myös sammalen, painumien ja kuraisien kulku-urien riski pienenee.

Erityisen tärkeää tämä on ennen talvea. Märkä maa jäätyy eri tavalla kuin kuivempi maa. Kun kosteus jää nurmikon pintaan ja kivetyksen alle, pakkanen voi nostella maata, liikuttaa kiviä ja tehdä kevääksi epätasaisia kohtia. Kuivempi piha kestää talven vaihtelut paremmin.

Tonttu-ukot eivät ajattele huoltotöitä erillisinä pikkuaskareina. He näkevät koko pihan veden kulkureittinä. Katto, rännit, syöksytorvet, kaivot, kiveykset, ojat ja nurmikko kuuluvat samaan järjestelmään. Jos yksi kohta pettää, vesi etsii toisen tien.

Siksi syksyn huolto kannattaa tehdä ennen pysyviä pakkasia. Kun maa on vielä sulana, kaivot saa puhdistettua, kivet nostettua ja ojan kaivettua. Talvella samat työt muuttuvat raskaiksi, ja moni ongelma näkyy vasta keväällä suurempana.

Uusi sadevesikaivo pikkutuvan nurkalta asti vedettynä, nyt sadevedellä on selkeän reitin pois nurkalta.

Pieni syystyö säästää kevään vaivaa

Kun tonttu-ukot saivat työnsä valmiiksi, piha näytti melkein samalta kuin aamulla. Rännit olivat puhtaammat, kaivojen kannet paikoillaan, kivet suorassa ja pikkutuvan nurkalta lähti siisti uusi oja. Suurin muutos ei ollut näkyvä koriste, vaan toimiva veden kulku.

Se on talon huoltotöissä usein paras lopputulos. Mitään ei tarvitse korostaa, koska kaikki toimii niin kuin pitää. Sadevesi lähtee katolta, kulkee ränneihin, jatkaa syöksytorviin, hakeutuu kaivoihin tai ojaan ja poistuu nurmikolta ennen kuin siitä tulee ongelma.

Tonttu-ukkojen työ muistuttaa hyvästä perussäännöstä: vesi kannattaa ohjata pois ennen kuin se ehtii jäädä paikalleen. Märät nurmikkokohdat, painuneet kiveykset ja tukkeutuneet kaivot eivät yleensä korjaannu itsestään. Ne pahenevat hiljalleen, varsinkin syksyn sateissa ja talven jäätyessä.

Ennen talven tuloa tehty kierros talon ympäri on siksi arvokas tapa. Rännit tyhjiksi männynhavuista. Sadevesikaivot puhtaiksi. Kivetykset oikeaan kaatoon. Tarvittaessa uusi oja sinne, mihin vesi muuten pysähtyy.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, piha ottaa talven vastaan rauhallisemmin. Keväällä nurmikko kuivuu tasaisemmin, pikkutuvan nurkka pysyy paremmassa kunnossa ja talon ympärillä on helpompi kulkea. Tonttu-ukot voivat silloin nyökätä tyytyväisinä, sillä hiljainen työ on tehnyt juuri sen, mitä pitikin.