Aarteita kapioarkusta – vanhojen nukenvaatteiden hurma ja posliininukkeien tarinat Joskus parhaat tarinat löytyvät paikoista, joihin ei heti tulisi kurkistaneeksi. Minulle se paikka oli vanha kapioarkku – jykevä, tummunut, kukkamaalattu, vihreä ja juuri sopivasti nariseva. Sellainen, joka jo ulkonäöllään vihjaa, vaikka onkin vaatimaton että sisällä odottaa jotain erityistä. Ja voi kyllä, odottihan siellä. Kun taas kerran avasin arkun kannen, vastassa oli pieni aikamatka 1900-

Mistähän nämä kaikki uskomukset oikein syntyyvätkään ? Mielikuvitus taitaa olla hyvä pohja niille 😁 Ennen musta kissa tuotti epäonnea...